1. Epilepsia sairautena
1.1. Pitkäaikaissairaus
1.1.1. Lääkehoito jatkuu koko elämän ajan
1.2. Epileptisiä kohtauksia tulee toistuvasti, ilman siihen altistavia tekijöitä
1.3. Epilepsiat muodostavat joukon neurologisia oireyhtymiä
1.3.1. Syyt, alkamisikä, hoito ja kohtauksien ennustaminen vaihtelevat suuresti eri henkilöillä
1.4. Hoidetaan jatkuvalla lääkityksellä
1.4.1. Jotkut voivat elää lähes normaalia elämää epilepsiasta huolimatta
1.4.2. Joillain epilepsia vaikuttaa haitallisesti jokapäiväiseen elämään hyvästä lääkehoidosta huolimatta
1.5. Noin 1% suomalaisista sairastaa epilepsiaa
1.6. Epilepsiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa
1.6.1. Useimmiten lapsena tai ikääntyneenä
1.7. Epilepsian puhkeamiseen vaikuttaa sekä perintö- että ympäristötekijät
2. Hoito
2.1. Jos kohtauksia tulee hyvin tiheästi tai ne pitkittyvät, on henkilö hengenvaarassa, jolloin on heti hakeuduttava sairaalahoitoon
2.2. Ensiapu
2.2.1. Riippuu siitä, onko kyseessä tajunnan hämärtyminen, pitkittynyt kohtaus vai tajuttomuuskouristuskohtaus
2.2.2. Jos ei tiedä, mitä pitää tehdä, pitää ambulanssi hälyttää heti
2.3. Hoidon tavoitteena kohtauksettomuus tai mahdollisimman vähän kohtauksia ilman hoidon aiheuttamia haittavaikutuksia
2.4. Hoitamattomana etenevä sairaus
2.4.1. Lapsille aiheuttaa mm. motorisen ja älyllisen kehityksen hidastumista
2.5. Epilepsian hoito on välttämätöntä
2.6. Säännöllinen ja koko elämän kestävä lääkehoito
2.6.1. Lääkitys epilepsiaan valitaan kohtaustyypin ja oireyhtymän perusteella
2.7. Epilepsiaa hoidetaan myös joissain tapauksissa kirurgisesti
2.7.1. Ensisijainen hoito aina lääkehoito
2.7.2. Kirurginen hoito tarkoittaa epilepsiapesäkkeen poistoa tai eristämistä
2.8. Itsehoito
2.8.1. Itsensä huolenpito
2.8.2. Kohtauksien kirjaaminen ylös
2.8.3. Säännölliset elämäntavat
2.8.4. Liiallinen alkoholin käytön välttäminen
3. Vaikutus elämään
3.1. Raskaus
3.1.1. Suurin osa raskauksista sujuu ongelmitta ja lapset ovat terveitä
3.1.2. Kyseessä kuitenkin riskisairaus, joten raskauden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota
3.2. Ajokortti
3.2.1. Jo yksittäisen kohtausen saaneelle henkilölle määrätään päivystysyksikössä ajokielto
3.2.2. Kohtauksien määrä ja voimakkuus vaikuttavat ajokiellon kestoon
3.2.2.1. Usein määrätään kuitenkin vähintään 3kk ajokielto kohtauksen saatua
3.3. Työ
3.3.1. Noin 60% voi työskennellä normaalisti
3.3.2. Epilepsiaa sairastava henkilö ei kuitenkaan usein saa tehdä töitä korkeilla telineillä tai koneiden kanssa
3.4. Koulunkäynti
3.4.1. Koulunkäynti voi viivästyä epilepsian johdosta
4. Epileptinen kohtaus
4.1. Aivotoiminnan ohimenevä kohtaus
4.1.1. Johtuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta
4.2. Kuka tahansa voi saada epileptisen kohtauksen
4.2.1. Ei siis tarvitse sairastaa epilepsiaa saadakseen kohtauksen
4.2.2. Valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käyttämisen seurauksena
4.2.3. Lapsilla on aikuisia suurempi riski saada yksittäinenkin epileptinen kohtaus
4.3. Yksittäistä kohtausta ei tarvitse hoitaa, ellei se johdu jostain aivosairaudesta
5. Oireet
5.1. Aivoissa tapahtuvan sähköpurkauksen sijainti ja leviämisalue vaikuttavat siihen, millaisia oireita esiintyy
5.2. Yleisimmät oireet
5.2.1. Tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen
5.2.2. Tahdosta riippumattomat liikeoireet
5.2.2.1. Lihasnykäykset
5.2.2.2. Jäykistyminen
5.2.2.3. Rytminen nykiminen
5.2.2.4. Lihasvelttous
5.2.3. Itsestään syntyvät aistielämykset
5.2.3.1. Näko-, kuulo-, tunto-, haju ja makuaistimukset
5.2.4. Automatismit
5.2.4.1. Esimerkiksi nieleskely
5.2.5. Tunteen kaltaiset ilmiöt
5.2.5.1. Esimerkiksi pelko
5.2.6. Toimintaa estävät oireet
5.2.6.1. Esimerkiksi puhekyvyttömyys
5.2.7. Lapsilla myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen
5.3. Kohtausoireiden vaikeusaste ja kesto vaihtelee
5.3.1. Oireet voivat kestää sekunneista jopa muutamiin minuutteihin
5.3.2. Kohtauksen jälkeinen jälkitila voi kestää useita tunteja
5.3.2.1. Henkilön toimintakyky ei ole tällöin täysin normaali