1. Oppimissisällöt
1.1. Ammatilliset opinnot
1.1.1. Automaation ohjelmointitekniikka
1.1.1.1. Esimerkiksi "Hissin ohjauksen toteutus" ohjelmoitavan logiikan (PLC) graafisella ohjelmointisovelluksella tietokoneella. Ryhmätyö, kirjallinen palautus jokaiselta oppijalta.
1.1.2. Asiakirjojen arkistointi yrityksissä
1.1.3. Keittiötyön suunnittelu ja toteutus
1.1.3.1. Tähän osa-alueeseen PBL-menetelmä sopii hyvin. "Ongelma" voi olla esimerkiksi ateriakokonaisuuden suunnittelu ja valmistaminen. Myös käytännön tekemisen harjoittelu voi olla ongelmalähtöistä.
1.1.4. Lääkärikoulutus
1.1.5. Hoitoalan koulutus
1.1.6. NuVa-ohjaajat, ohjausmenetelmät, taidepainotteinen ojausmenetelmä
1.1.6.1. Käsitteistö, taustateoriaa.esim: taidekasvatukseen, ohjaamiseen, työmenetelmiin, kuvataiteeseen.Käytännön harjoitukset. Vuorovaikutteisuuden oppiminen. Itsetuntemus.
2. PBL:n soveltuvuus sisältöjen oppimiseen
2.1. Hyötyjä
2.1.1. Käytännönläheisyys, autenttisuus. teoria voidaan testata käytännössä.
2.1.2. Kehittää tiimityötaitoja
2.1.3. Opetuksessa hyödynnetään työ- ja elämänkokemusta
2.1.4. Osaamisen ja kokemuksen jakaminen ryhmässä
2.1.5. Kehittää ongelmanratkaisutaitoja
2.2. Haasteita
2.2.1. Mamu - yksinkertaiset, selkeät tehtävät
2.2.2. Aikataulutus
2.2.3. Mistä lähteä liikkeelle jos opiskelijoilla ei yhtenäistä pohjatietoa?
2.2.3.1. pohjatietojen tarkastelu esim. pienryhmäkeskustelujen avulla.
2.2.3.1.1. tietysti mietittävä mitkä ovat riittävät tiedot..
2.2.4. Tutorien kouluttaminen?
2.2.5. Ryhmädynamiikan huomiointi pienryhmissä?
2.2.5.1. ryhmän työskentelyä kannattaa seurata, myös ryhmä itse arvioi työskentelyään.
2.2.6. Opiskelutaitojen huomiointi ryhmissä ( tiedonhaku ja käsittely)?
2.2.6.1. pienryhmissä opiskelijat voivat aluksi kartoittaa taitojaan.päivittää myös.
2.2.7. Miten yhdistää teoria ja käytäntö?
2.2.7.1. alkuvaiheessa kannattaa olla mahdollismman selkeä: tähän toimintaan liittyy tällainen teoreettinen tausta. esim. pienryhmien tiedonhankintana
2.2.8. Purkutilanteissa on lähdettävä tavoitteista.
2.2.9. Miten lähdemateriaali- pitäisikö sitä tarjota?
2.2.9.1. Alkuvaiheen opiskelijoille voi tarjota lähdemateriaalia. pidemmälle ehtineiltä voi odottaa etsimistä.tapauskohtaista.
3. Case, eli tapaus. Kokemuksellisen oppimisen laji voi olla vastaavanlaisen tilanteen tarkastelu .otetaan selvää, miten aiemmissa tapauksissa on toimittu.
4. Kenelle?
4.1. Nuoret
4.1.1. Ryhmissä ylioppilaita
4.1.2. HOJKS-opiskelijoita normaaliryhmissä
4.2. Aikuiset
4.2.1. Maahanmuuttajat
4.2.2. Näyttötutkinnot
4.2.3. Tutkintoa suorittamattomat
5. PBL-prosessia tukevat opetus- ja ohjausmenetelmät
5.1. Yhteistoiminnallinen
5.1.1. Keskusteleva vuorovaikutteinen menetelmä.Opettaja ohjaa: tarkentaa kysymykset tarvittaessa
5.2. Case
5.3. Tutkiva oppiminen
5.3.1. Opiskelijoiden omaan tiedonhankintaan ja luovuuden kehittämiseen pyrkivä ohjaustapa. Ei kaikkea valmiina.
5.4. Kokemuksellinen oppiminen , opetusmenetelmänä tarkoittaa käytännön tilanteiden harjoittelua. joko Esim. Tulevaa esiintymistilannetta tai vastaavaa voi kuivaharjoitella, tai esim. draamapedagogiikan avulla purkaa vaiheittain. tämä auttaa tositilanteessa ja lisää toimintamallien mieleen painumista, transferia.Kokemuksellista oppimista tapahtuu tietysti myös todellisissa tilanteissa, autenttisessa oppimisympäristössä.
6. Tavoitteiden toteutumisen arviointi. Mitä on huomioitava?
6.1. Portfoliotyöskentely
6.1.1. On arvioitava aika monipolvisesti: miten opiskelija on soveltanut omaksumaansa teoriaa, miten hän on toiminut yhdessä ryhmän kanssa, miten työskennellyt autenttisessa tilanteessa jne. tietysti myös ongelma eli se kuuluisa problem-voi olla hyvinkin vaativa tai joskus helpompi, sekin otettava huolellisesti huomioon, eli yleinen vaativuus.
6.2. Teoria/käytännön ongelma ryhmätyönä
6.2.1. Arviointikeskustelu. Arvioinnin täytyisi olla tavallista kiinteämmin sidoksissa prosessin tavoitteisiin eli siis ongelmaan. Ongelma voi tietysti olla toisinaan myös toimintaa.
6.3. PBL-tentti: ryhmätyö, joka voi sisältää myös yksilötehtäviä
6.3.1. Arviointi voi kohdistua yksilön tuotoksiin tai ryhmän toimintaan.