1. Valtioneuvosto
1.1. Tunnetaan myös nimellä hallitus
1.2. Tehtävänä johtaa koko Suomen valtion hallintoa
1.3. Jakaa ylimmän toimeenpanovallan presidentin kanssa
1.4. Tärkeimmät tehtävät
1.4.1. Valmistelee lakiesitykset ja valtion tulo- ja menoarvion
1.4.2. Valmistelee asioita tasavallan presidentin ratkaistavaksi
1.4.3. Panee toimeen eduskunnan ja presidentin päätökset
1.4.4. Pyrkii hallitusohjelmansa toteuttamiseen
1.4.5. Seuraa ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä
1.4.6. Vastaa käytännössä EU-suhteista
1.5. Valtioneuvostolla on monenlaisia kokouksia
1.5.1. Torstain yleisistunto: Käsitellään eduskuntaan vietävät esitykset
1.5.2. Perjaintain esittely tasavallan presidentille: Asioiden käsittely, joihin tarvitaan presidentin hyväksyntä
1.5.3. Keskiviikkoiltojen hallituksen iltakoulu: Seuraavan päivän yleisistunnon asioiden käsittely ja suurien periaatteelisten kysymysten pohtiminen
1.6. Koostuu ministeriöistä, joita johtavat ministerit
1.6.1. Pääministeri
1.6.1.1. Hallituksen johtaja
1.6.1.2. Tärkeä tehtävä on huolehtia hallituksen yhtenäisyydestä
1.6.1.3. Kerää nimiinsä hallituksen voitot ja tappiot
1.6.1.4. Toimii presidentin sijaisena tarvittaessa
1.7. Hallitusohjelma
1.7.1. Neljän vuoden toimintasuunnitelma (esim. energia-, koulutus- ja ulkopolitiikka)
1.8. Edellinen eroaa ja seuraava kootaan eduskuntavaalien jälkeen
1.9. Kaikki puolueet eivät mahdu hallitukseen
1.9.1. Oppositio koostuu hallituksen ulkopuolelle jääneistä puolueista
1.9.1.1. Opposition olemassaolo tärkeää demokratian toimivuuden kannalta: Hallituksen vastavoima
1.9.1.1.1. Opposition tärkein tehtävä on valvoa hallitusta ja nostaa esiin havaitsemiaan epäkohtia
2. Eduskunta
2.1. Säätää lait
2.2. Päättää valtion talousarviosta
2.3. Päättää verotuksesta
2.4. Valitsee pääministerin
2.5. Valvoo hallituksen toimintaa
2.6. Hyväksyy kansainväliset sopimukset
2.7. Vallan kolmijako-opin mukaisesti, eduskunnalle kuuluu lainsäädäntävalta
2.7.1. EU supistaa lainsäädäntävaltaa
2.7.1.1. Mikäli EU-säädös ja suomalainen laki ovat ristiriidassa, EU-säädös voittaa
2.8. Voi jättää 20 edustajan allekirjoittaman välikysymyksen, mihin joko pääministerin tai toimialaa koskevan ministerin tulee vastata 15 päivässä suullisesti. Puheenvuorojen jälkeen äänestetään. Jos välikysymys saa enemmistön äänistä, ministerin tai hallituksen on erottava
2.9. Torstaisin kyselytunti, puheenvuoron pituus minuutti, ministerit vastaavat ilman ennakkovalmistelua
2.10. Päättää oikeuskanslerin tai presidentin syytteeseen asettamisesta
2.11. Valiokunnissa valmistellaan lähes kaikki asiat ja ehdotukset
2.11.1. Valiokuntia on 16 ja jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen
2.11.2. Miniterit eivät saa kuulua yhteenkään
2.11.3. Valiokuntien kokouksiin eivät pääse ulkopuoliset henkilöt
2.12. Neljän vuoden välein eduskuntavaalit
2.12.1. Paikkojen jaossa käytetään d'Hondtin menetelmää.
2.13. Hallituksen tulee "Nauttia eduskunnan luottamusta" (PL 3 §)
2.14. Edustajia on 200
2.15. Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain 39 §:n mukaan kansanedustajalla on oikeus tehdä
2.15.1. lakialoite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä
2.15.2. talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä
2.15.3. oimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.
2.16. Presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit.
3. EU
3.1. Päätetään yleisesti EU-maita koskevista asioista
3.2. EU-parlamentissa 751 MEP:iä, joista 13 Suomesta
3.3. Päätökset yleensä eivät koske suoraan Suomea, mutta aiheuttavat toimenpiteitä
4. Tekijät: Petteri Huuskonen Siiri Ikäheimonen Julius Klemola Anssi Tenhunen Janica Thomasson
5. Presidentti
5.1. Tehtävät ulkopolitiikassa
5.1.1. Johtaa ulkopolitiikkaa valtioneuvoston kanssa
5.1.2. Päättää Suomen osallistumisesta kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
5.1.3. Päättää eduskunnan suostumuksella sodasta ja rauhasta.
5.1.4. Toimii puolustusvoimien ylipäälikkönä
5.1.4.1. Voi luovuttaa vallan yksityiselle henkilölle. (Sotatilassa)
5.1.5. Valtionvierailut, tapaa ulkomaiden valtionpäämiehiä Suomessa
5.1.5.1. Ylläpitää ystävyyssuhteita
5.1.5.2. Edistää Suomi-kuvaa
5.1.5.2.1. Ihmisten käsitys Suomesta
5.1.5.3. Taloudelliset intressit
5.1.6. Vastaa yleisesti suhteista valtioiden kanssa
5.2. Tehtävät sisäpolitiikassa
5.2.1. Vahvistaa/hylkää lait
5.2.2. Voi hajottaa eduskunnan pääministerin tehtyä siitä aloitteen.
5.2.3. Virkaannimitys valta
5.2.3.1. Nimittää valtion korkeimmat virkamiehet sekä armeija upseerit
5.2.4. Voi armahtaa yksityisen henkkilön oikeuden lausunnon jälkeen
6. Kunta
6.1. Kunnan tärkein tavoite on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
6.2. kunta tarjoaa palveluita
6.3. Kunnalla on lakisääteisiä tehtäviä
6.3.1. Terveydenhuolto
6.3.2. perusopetus
6.3.3. sosiaalitoimi
6.3.4. ympäristö- ja jätehuolto
6.3.5. palo- ja pelastustoimi
6.3.6. yhdyskuntasuunnittelu- ja rakentaminen
6.4. Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnalla on vapaaehtoisia tehtäviä
6.4.1. Lukio- ja ammatillinen koulutus
6.4.2. Julkinen liikenne
6.4.3. kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalvelut
6.4.4. kuntakohtaiset sosiaalituet
6.5. Kunnalla on oma budjetti, jonka käytöstä kunta itse päättää
6.5.1. suurin osa tästä budjetista menee lakisääteisten tehtävien hoitamiseen
6.5.2. Kunnan tärkein tulonlähde on kunnallisvero, tämän lisäksi kunta voi periä kiinteistöveroa
6.5.3. Valtio maksaa kunnalle valtionosuutta
6.5.3.1. Määräytyy väestön ikärakenteen, asukastiheyden ja työttömyysprosentin perusteella
6.6. kunnalla on vapaus valita tavat, joilla ne tuottavat palvelunsa
6.6.1. Kunta voi järjestää palvelut itse, tai ostaa palveluita yrityksiltä
6.6.2. myös naapurikuntien kanssa voi tuottaa palveluita
6.7. Ihminen on vähintään yhden kunnan jäsen, useampaankin kuntaan voi kuulua
6.7.1. Kunnan jäsenyys määräytyy joko kotipaikan, kiinteän omaisuuden, omistamisen ja hallitsemisen, ammatin tai yrittämisen perusteella
6.7.2. kuitenkin, vain kunnassa asuvalla on perusjäsenen oikeudet
6.8. Kunnan perusjäsenien oikeuksia ovat
6.8.1. äänioikeus kunnallisvaaleissa
6.8.2. äänioikeus
6.8.3. oikeus tehdä aloitteita
6.8.4. saada tietoa kunnan hallinnosta
6.8.5. oikeus tehdä valituksia kunnallisista päätöksistä
6.9. Kunnan perusjäsenen velvollisuuksia ovat
6.9.1. velvollisuus ottaa vastaan luottamustoimia
6.9.2. kunnallisvero
6.9.2.1. koskee muitakin kunnan jäseniä, ei pelkästään asukkaita
6.10. Kuntalaisen oikeudet turvataan kunnallisessa päätöksenteossa
6.10.1. Kirjallisella menettelyllä
6.10.2. päätöksenteolla esittelyn pohjalta
6.10.3. asian käsittelyllä eri tasoilla
6.10.4. julkisuudella ja tiedottamisella
6.10.5. valituskeinoilla
6.10.6. hallintokantelulla