Lainsäädännöt

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Lainsäädännöt by Mind Map: Lainsäädännöt

1. Yhdenvertaisuus työpaikalla

1.1. Samapalkkaisuusperiaate

1.1.1. Työnantajan tulee maksaa palveluksessaan oleville nais- ja miestyöntekijöille samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä.

1.1.2. Työtehtävän samanarvoisuus tarkoittaa sitä, että työn sisällön keskeiset vaativuustekijät, osaaminen, vastuu, kuormitus ja työolot ovat samanarvoisia. Arvioitaessa työn samanarvoisuutta ratkaiseva tekijä ei ole ammattinimike, vaan se, minkälaista työtä työntekijä tosiasiassa tekee eli työn todellinen sisältö.

1.1.3. Työn vaativuuden arviointiluokittelu tulee perustua samoihin arviointitekijöihin sekä miehillä että naisilla. Luokittelu on laadittava siten, että siihen ei sisälly minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Myöskään muut palkanosat, kuten pätevyys ja suorituslisät tai tulokseen perustuvat palkanlisät, eivät saa olla syrjiviä

1.1.4. Mikäli samapalkkaisuus ei toteudu, syntyy olettama palkkasyrjinnästä. Työnantajan on osoitettava, että palkkaeroihin on syynä muu, hyväksyttävä syy kuin sukupuoli. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisujen mukaan työehtosopimukset eivät ole hyväksyttävä syy maksaa samanarvoisesta työstä eri palkkaa. http://www.teuva.fi/kunta/data/tasa-arvosuunnitelma.pdf 1.11.2016

1.2. Syrjintä yhdevertaisuuslain mukaan

1.2.1. Syrjinnällä työelämässä tarkoitetaan ihmisten erilaista kohtelua silloin, kun erilaisen kohtelun syynä on jokin työnhakijan tai työntekijän henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvä ominaisuus tai seikka. Tällaista ominaisuutta tai seikkaa kutsutaan syrjintäperusteeksi.

1.2.2. Laissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat • ikä • alkuperä • kansalaisuus • kieli • uskonto • vakaumus • mielipide • poliittinen toiminta • ammattiyhdistystoiminta • perhesuhteet • terveydentila • vammaisuus • seksuaalinen suuntautuminen • muu näiden kaltainen henkilöön liittyvä syy.

1.2.2.1. https://www.edilex.fi/kko/ennakkopaatokset/20150041?offset=1&perpage=20&phrase=Ty%C3%B6syrjint%C3%A4&sort=timedesc&typeIds[]=5&searchKey=642443&quickSearch=true

1.2.3. Syrjintä voi olla myös moniperusteista, jolloin työntekijään tai työnhakijaan liittyy kaksi syrjintäperustetta tai useampi eri syrjintäperuste. Syrjintä on kielletty työhön otettaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa. Työnantaja voi syyllistyä syrjintään jo ennen varsinaista työhönottoa valintakriteerien asettamisessa tai työpaikkailmoittelussa. Työpaikkailmoituksessa ei saa asettaa työnhakijalle sellaisia vaatimuksia tai toiveita, joilla ei ole merkitystä tehtävän hoidossa. http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus 1.11.2016

1.3. Tasa-arvo työelämässä

1.3.1. Tasa-arvotyön tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöstä johtuvasta syystä riippumatta. Sukupuoli tai muu henkilöstä johtuva syy ei saa olla syynä eriarvoiseen kohteluun myöskään työelämässä.

1.3.1.1. KKO:2005:24 A oli nimitetty valtion taidemuseon, ulkomaisen taiteen museon museonjohtajan virkaan. Nimityksen yhteydessä oli painotettu työkokemusta museonjohtajana ja muissa museolaitoksen tehtävissä ja pidetty A:ta ansioituneempana kuin toista sukupuolta ollutta B:tä. B oli puolestaan A:ta ansioituneempi koulutuksen, kielitaidon ja ulkomaisen taiteen teoreettisen asiantuntemuksen kannalta. Sanottua ansioiden painottamista voitiin pitää viran tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta objektiivisesti arvioiden hyväksyttävänä. Valtion ei katsottu syrjineen nimityksessä B:tä hänen sukupuolensa perusteella. www.edilex.fi 2.11.2016

1.3.2. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ihmisten välitöntä tai välillistä syrjimättömyyttä henkilöstä johtuvien ominaisuuksien vuoksi. • Näitä ovat mm. • kansalaisuus tai etninen alkuperä • uskonto tai vakaumus • ikä • sukupuoli • sukupuoli-identiteetti • sukupuolen kokeminen tai seksuaalinen suuntautuminen • vamma tai sairaus. http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/tasa-arvo_tyoelamassa/ 1.11.2016

1.4. Kameravalvonta työpaikalla

1.4.1. Kameravalvonnasta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Samoja periaatteita sovelletaan muuhunkin työpaikan tekniseen valvontaan.

1.4.2. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa vain • työpaikalla oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi • tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi • turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

1.4.3. Kameravalvontaa ei saa toteuttaa • vain tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla • työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa • työntekijöiden sosiaalitiloissa (esim. pukeutumistilat, wc). http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/oikeudet-ja-velvollisuudet-tyossa/yksityisyyden-suoja/tekninen-valvonta 1.11.2016

1.5. Yksityisyyden suoja

1.5.1. • Työnantaja saa käsitellä työntekijästä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työntekijän henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.

1.5.2. • Vanhentuneita tietoja työntekijöistä ei saa säilyttää työpaikalla.

1.5.3. • Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Työnantajan on jo tietojen keräämisen suunnittelun yhteydessä määriteltävä, miksi henkilötietojen kerääminen on tarpeellista tehtävän hoitamiseksi. Työnantaja ei saa säilyttää työntekijöistä vanhentuneita tai tarpeettomia tietoja.

1.5.4. • Laissa käsitellään myös työntekijöiden valvontaa teknisillä apuvälineillä, työnantajan oikeutta avata viestejä työntekijän henkilökohtaisesta työsähköpostista sekä sitä, milloin työnantaja voi selvittää työntekijän luottotietoja tai huumausaineiden käyttöä. Lisäksi lailla on rajoitettu työntekijän terveystietojen käsittelyä työpaikalla.

1.5.5. • Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta, kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on yleensä pyydettävä suostumus tietojen keräämiseen. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos viranomainen luovuttaa työnantajalle tietoja laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai työnantaja hankkii lain mukaisilla perusteilla luotto- tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/oikeudet-ja-velvollisuudet-tyossa/yksityisyyden-suoja 1.11.2016

1.6. Sähköpostit

1.6.1. Työnantajalla on oikeus hakea esille työntekijän henkilökohtaiseen työsähköpostiin tulleita tai siitä lähteneitä viestejä ainoastaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

1.6.2. Ensinnäkin työntekijälle pitää järjestää mahdollisuus varautua poissaoloon jollakin seuraavista toimista: • työntekijä voi käyttää poissa ollessaan automaattivastausta, josta viestin lähettänyt saa tiedon poissaolon kestosta ja henkilöstä, joka hoitaa tehtäviä poissaolon aikana • työntekijä voi kääntää sähköpostit toiselle vastaanottajalle tai itselleen toiseen sähköpostiosoitteeseen • toinen henkilö voi poissaolon aikana ottaa sähköpostiviestit vastaan ja arvioida, onko työnantajan välttämätöntä saada tieto viestistä. Jos työnantaja tarjoaa työntekijän käyttöön yllä kuvatut varautumistoimet, mutta työntekijä ei jostakin syystä käytä niitä, työnantajalla on oikeus selvittää, onko työntekijän sähköpostiviesteissä työnantajalle välttämätöntä tietoa. Tieto voi olla välttämätön esimerkiksi työneuvottelujen loppuun saattamiseksi tai asiakkaiden palvelemiseksi.

1.6.3. Henkilökohtaista viestiä ei saa avata Työnantaja saa hakea viestin työntekijän henkilökohtaisesta työsähköpostista vain, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: • työntekijä hoitaa tehtäviä itsenäisesti työnantajan lukuun eikä työnantaja käytä järjestelmää, jonka avulla työntekijän hoitamat asiat ja niiden käsittelyvaiheet saadaan selville • työntekijän tehtävien ja vireillä olevien asioiden vuoksi on ilmeistä, että työnantajalle kuuluvia viestejä on lähetetty tai vastaanotettu • työntekijä on estynyt tilapäisesti suorittamasta työtehtäviään eikä työnantajalle kuuluvia viestejä saada työnantajan käyttöön, vaikka ennakoivista toimista on huolehdittu • työntekijän suostumusta sähköpostin hakemiseen ei voida saada kohtuullisessa ajassa, ja asia on kiireellinen. Lisäksi edellytetään, että viestin lähettäjään tai vastaanottajaan on yritetty tuloksetta saada yhteys.

1.6.4. Työnantaja saa ensin tarkastella sähköpostin lähettäjää tai vastaanottajaa sekä viestin otsikkoa. Työnantaja saa avata viestin vain, jos on ilmeistä, että se kuuluu työnantajalle. Sähköpostin tarkastelusta annettava kirjallinen selvitys

1.6.5. Työnantaja voi hakea ja avata sähköpostiviestejä vain tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla. Avatun viestin sisältöä ei saa käsitellä laajemmin kuin on tarpeen. Viestien esille hakemiseen osallistuneet henkilöt ovat salassapitovelvollisia asioista, joita he ovat saaneet tietoonsa toisen työntekijän sähköpostin käsittelyn yhteydessä.

1.6.6. Viestien esille hakemisesta on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys, josta käy ilmi, miksi viestejä on haettu esiin, hakemisen ajankohta ja sen suorittajat. Sähköpostiviestin avaamisesta on viivytyksettä toimitettava työntekijälle avaamiseen osallistuneiden henkilöiden allekirjoittama selvitys, josta käy ilmi • mikä viesti on avattu • miksi viesti on avattu • avaamisen ajankohta • avaamisen suorittajat • kenelle avatun viestin sisällöstä on annettu tieto.

2. Työturvallisuus

2.1. Mikä on työturvallisuuslain tarkoitus?

2.1.1. - Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja.

2.2. Mikä tarkoitetaan työsuojelun toimintaohjelmalla ja missä lain kohdassa on tästä velvoite?

2.2.1. • Työnantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikenkokoisia yrityksiä. • • Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. • • Yksittäisinä tavoitteina voi olla esimerkiksi fyysisen työympäristön parantaminen hankkimalla työtä keventäviä apuvälineitä tai uusia työvälineitä. Tavoitteena voi olla myös työn psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleen muotoilemalla tarkoituksena lisätä siten työviihtyvyyttä ja työmotivaatiota. • 9 §

2.3. Mitä asiaa käsittelee työturvallisuuslain 14§?

2.3.1. - Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus

2.4. Työturvallisuuslain 12§:ssä säädetään työympäristön suunnitteluvelvoitteesta. Minkä suunnitelusta on kysymys?

2.4.1. - Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen ja että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Vaarojen ja haittojen selvittämisessä ja arvioinnissa on noudatettava soveltuvin osin 10 §:n 1 momentin säännöksiä

2.5. Mitä työturvallisuuslaissa on säädetty häirinnästä?

2.5.1. - Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.

2.6. Mihin toimenpiteisiin työnantajan on ryhdyttävä häirintätapauksissa?

2.6.1. Työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

2.7. Mitä oikeuksia työntekijällä työturvallisuuslain 23§ mukaan?

2.7.1. - Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. - Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. - Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. - Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

2.8. Mitä oikeuksia on työsuojeluvaltuutetulla?

2.8.1. - Vaarojen tunnistamisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan - Riskien arviointiin, poistoon ja pienentämiseen - Työntekijöiden perehdyttämiseen turvallisiin työtapoihin - Turvallisuusohjeiden noudattamista seurantaan - Yritys-/palvelutoiminnassa esiintyvien häiriötilanteiden ratkaisuun ja analysointiin - Työyhteisön toimivuuteen liittyvien menettelytapa-ohjeiden luomiseen ja käytönseurantaan - Työkyvyn turvaamiseen ja työurien pidentämiseen tähtääviin toimiin - Uuden lainsäädännön tuomien velvoitteiden huomioiminen (ennakointi) ja soveltaminen yhteistyössä työnantajan kanssa

3. www. finlex.fi

4. Työehtosopimus

4.1. Työrauhavelvoite

4.1.1. Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ja työnantajat eivät saa ryhtyä työehtosopimuksen voimassa ollessa sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kyseiseen työehtosopimukseen.

4.1.2. työehtosopimukseen liittyvä velvoite olla ryhtymättä työehtosopimuksen voimassa ollessa kyseiseen sopimukseen kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin

4.2. yleissitovuus

4.2.1. Yleissitovien työehtosopimusten tarkoituksena on järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskentelevien työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen.

4.2.1.1. Mikäli työnantaja tai työntekijä onkin järjestäytymätön, on työsuhteessa noudatettava kyseisellä alalla tai vastaavassa työssä voimassaolevan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä. Yleissitova työehtosopimus sitoo siten myös niin sanottuja villejä työnantajia. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

4.2.2. Yleissitova työehtosopimus on kyseessä silloin, kun se on valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustettavana pidetty.

4.2.2.1. Yleissitova työehtosopimus on solmittu työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä. Se velvoittaa ainoastaan työnantajia, jolloin sen noudattamisvelvoite on yksipuolinen.

5. Yhteistoimintalaki

5.1. Työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstön edustajina yleensä luottamusmiehet tai -valtuutetut.

5.1.1. Neuvottelut voidaan käydä myös niin sanotussa yhteisessä kokouksessa. Yksittäisen työntekijän tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista voidaan käsitellä työntekijän tai työntekijöiden ja työnantajan välillä.

5.1.1.1. Neuvottelut voidaan käydä myös niin sanotussa yhteisessä kokouksessa. Yksittäisen työntekijän tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista voidaan käsitellä työntekijän tai työntekijöiden ja työnantajan välillä.

5.1.1.1.1. New node

5.2. Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. .

5.2.1. Työvoiman vähentämisellä tarkoitetaan irtisanomisia, lomauttamisia sekä osa-aikaistuksia. Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään neuvotteluja muistakin, kuin työvoiman vähentämiseen liittyvistä kysymyksistä.

5.3. yhteistoimintaneuvottelu

5.3.1. Ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut

6. Henkilötietolaki

6.1. Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa

6.1.1. Huolellisuusvelvoite Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Sama velvollisuus on sillä, joka itsenäisenä elinkeinon- tai toiminnanharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun.

6.1.2. Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään.

6.1.2.1. http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenpoistaminenviranomaistenhenkilorekistereistajatietojenarkistointi.html

6.1.3. Käyttötarkoitussidonnaisuus Henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton 6 §:ssä tarkoitettujen käsittelyn tarkoitusten kanssa. Myöhempää henkilötietojen käsittelyä historiallista tutkimusta taikka tieteellistä tai tilastotarkoitusta varten ei pidetä yhteensopimattomana alkuperäisten käsittelyn tarkoitusten kanssa.

6.1.4. Käsittelyn yleiset edellytykset Henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan: 1) rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella; 2) rekisteröidyn toimeksiannosta tai sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, taikka sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä; 3) jos käsittely yksittäistapauksessa on tarpeen rekisteröidyn elintärkeän edun suojaamiseksi; 4) jos käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvoitteesta; 5) jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus); 6) jos kysymys on konsernin tai muun taloudellisen yhteenliittymän asiakkaita tai työntekijöitä koskevista tiedoista ja näitä tietoja käsitellään kyseisen yhteenliittymän sisällä; 7) jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän toimeksiannosta tapahtuvaa maksupalvelua, tietojenkäsittelyä tai muita niihin verrattavia tehtäviä varten; 8) jos kysymys on henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä tai elinkeinoelämässä kuvaavista yleisesti saatavilla olevista tiedoista ja näitä tietoja käsitellään rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeuksien ja etujen turvaamiseksi; tai 9) jos tietosuojalautakunta on antanut käsittelyyn 43 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan. Henkilötietojen luovuttaminen voi tapahtua 1 momentin 5 kohdan nojalla vain, jos henkilötiedon luovuttaminen kuuluu tavanomaisena osana kysymyksessä olevan toiminnan harjoittamiseen edellyttäen, että tarkoitus, johon tiedot luovutetaan, ei ole yhteensopimaton henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kanssa ja että rekisteröidyn voidaan olettaa tietävän henkilötietojen tällaisesta luovuttamisesta. Arkaluonteisten henkilötietojen ja henkilötunnuksen käsittelystä säädetään 3 luvussa. Henkilötietojen käsittelystä erityisiä tarkoituksia varten säädetään 4 luvussa. Oikeudesta saada tieto ja muusta henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä on voimassa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään.

6.1.4.1. http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2007/kuopion_hao20070220

6.1.5. Tietojen laatua koskevat periaatteet Käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus). Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä (virheettömyysvaatimus). Rekisterinpitäjän velvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyn tarkoitus sekä käsittelyn merkitys rekisteröidyn yksityisyyden suojalle.

6.1.5.1. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2009/20091479

6.1.6. Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee: 1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot; 2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus; 3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä; 4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle; sekä 5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista. Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi.

6.2. 1) henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi; 2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;  3) henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta; 4) rekisterinpitäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty; 5) rekisteröidyllä henkilöä, jota henkilötieto koskee; 6) sivullisella muuta henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä kuin rekisteröityä, rekisterinpitäjää, henkilötietojen käsittelijää tai henkilötietoja kahden viimeksi mainitun lukuun käsittelevää; 7) suostumuksella kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn

6.2.1. Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: 1) rotua tai etnistä alkuperää; 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; 4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

6.2.2. Poikkeukset arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta Mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä: 1) tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa; 2) sellaisen henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista koskevan tiedon käsittelyä, jonka rekisteröity on itse saattanut julkiseksi; 3) tietojen käsittelyä, joka on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun toisen henkilön elintärkeän edun suojaamiseksi, jos rekisteröity on estynyt antamasta suostumustaan; 4) tietojen käsittelyä, joka on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi; 5) tietojen käsittelyä, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä; 6) tietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten; 7) uskonnollista, poliittista tai yhteiskunnallista vakaumusta koskevien tietojen käsittelyä tällaista vakaumusta edustavien yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnassa, jos tiedot koskevat näiden yhdistysten tai yhteisöjen jäseniä taikka henkilöitä, joilla on niihin säännölliset, yhdistysten ja yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, eikä tietoja luovuteta sivullisille ilman rekisteröidyn suostumusta; 8) ammattiliittoon kuulumista koskevien tietojen käsittelyä ammattiyhdistysten ja niiden muodostaman liiton toiminnassa, jos tiedot koskevat näiden järjestöjen jäseniä taikka henkilöitä, joilla on järjestöihin säännölliset, järjestöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, eikä tietoja luovuteta sivullisille ilman rekisteröidyn suostumusta; 9) ammattiliittoon kuulumista koskevan tiedon käsittelyä, joka on tarpeen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseksi työoikeuden alalla; 10) terveydenhuollon toimintayksikköä tai terveydenhuollon ammattihenkilöä käsittelemästä näiden tässä toiminnassa saamia tietoja rekisteröidyn terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta tai häneen kohdistetuista hoitotoimenpiteistä taikka muita rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömiä tietoja; 11) vakuutuslaitosta käsittelemästä vakuutustoiminnassa saatuja tietoja vakuutetun ja korvauksenhakijan terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistetuista hoitotoimenpiteistä tai niihin verrattavista toimista taikka sellaisia tietoja vakuutetun, korvauksenhakijan tai vahingon aiheuttajan rikollisesta teosta, rangaistuksesta tai muusta rikoksen seuraamuksesta, jotka ovat tarpeen vakuutuslaitoksen vastuun selvittämiseksi; 12) sosiaalihuollon viranomaista tai muuta sosiaalihuollon etuuksia myöntävää viranomaista, laitosta tai yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaa käsittelemästä kyseisen viranomaisen, laitoksen tai palvelujen tuottajan toiminnassaan saamia tietoja rekisteröidyn sosiaalihuollon tarpeesta tai hänen saamistaan sosiaalihuollon palveluista, tukitoimista tai hänelle myönnetyistä muista sosiaalihuollon etuuksista taikka muita rekisteröidyn huollon kannalta välttämättömiä tietoja; tai 13) tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan. Arkaluonteiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole 1 momentissa mainittua perustetta. Perustetta ja käsittelyn tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei laista tai 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetusta tietosuojalautakunnan luvasta muuta johdu.

6.2.2.1. https://www.secmeter.com/turvatieto/henkilotietojen_kasittely.html

6.2.3. Henkilötunnuksen käsittely Henkilötunnusta saa käsitellä rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella tai, jos käsittelystä säädetään laissa. Lisäksi henkilötunnusta saa käsitellä, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää: 1) laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi; 2) rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi; tai 3) historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten. Henkilötunnusta saa käsitellä luotonannossa tai saatavan perimisessä, vakuutus-, luottolaitos-, maksupalvelu-, vuokraus- ja lainaustoiminnassa, luottotietotoiminnassa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja muun sosiaaliturvan toteuttamisessa tai virka-, työ- ja muita palvelussuhteita ja niihin liittyviä etuja koskevissa asioissa. (30.4.2010/294) Sen lisäksi, mitä henkilötunnuksen käsittelystä 1 ja 2 momentissa säädetään, henkilötunnuksen saa luovuttaa osoitetietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten postilähetysten välttämiseksi suoritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henkilötunnus jo on luovutuksensaajan käytettävissä. Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.

6.2.3.1. https://www.edilex.fi/kko/ennakkopaatokset/20040015?

6.2.4. Tietoturvallisuus ja tietojen säilytys

6.2.4.1. Tietojen suojaaminen Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta. Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun tai jolle rekisterinpitäjä luovuttaa tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset selvitykset ja sitoumukset sekä muutoin riittävät takeet henkilötietojen suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. (11.5.2007/528)

6.2.4.1.1. http://tietosuoja.maisakin.net/pages/kaesikirja/seuraamukset-tietosuoja--saeaennoesten-rikkomisesta.php

6.2.4.2. Vaitiolovelvollisuus Joka henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja.

6.2.4.2.1. http://tietosuoja.maisakin.net/pages/kaesikirja/potilas--ja-asiakasasiakirjojen-kaeyttoetarkoitus-ja-salassapito/asiakirjojen-salassapito-ja-vaitiolovelvollisuus.php

6.2.4.2.2. http://yle.fi/uutiset/3-6318935

6.2.4.2.3. http://www.mylab.fi/fi/puheenvuoro/potilaan_tietoturvaa_saatelee_hullunkurinen_lakiviidakko/

6.2.4.3. Henkilörekisterin hävittäminen Henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon.

6.2.4.4. Henkilötietojen siirto arkistoon Arkistolaitokseen tai siihen verrattavaan arkistoon siirrettyjen henkilörekistereiden käytöstä ja suojaamisesta sekä niissä olevien tietojen luovuttamisesta on voimassa, mitä erikseen säädetään. Arkistolaitoksen tai siihen verrattavan arkiston on kuitenkin henkilötietoja yksityisistä henkilörekistereistä luovutettaessa otettava huomioon, mitä tässä laissa säädetään henkilötietojen käsittelystä ja luovuttamisesta, jollei se henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä ja laatu huomioon ottaen ole rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Henkilörekisteri, joka on tieteellisen tutkimuksen kannalta tai muusta syystä merkityksellinen, voidaan siirtää korkeakoulun taikka tutkimustyötä lakisääteisenä tehtävänä suorittavan laitoksen tai viranomaisen arkistoon, jos kansallisarkisto on antanut siihen luvan. Kansallisarkisto voi antaa yhteisölle, säätiölle ja laitokselle luvan siirtää arkistoonsa omassa toiminnassa syntyneitä henkilörekistereitä, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Kansallisarkiston on päätöksessään määrättävä, miten rekistereiden suojaus on järjestettävä sekä miten henkilötietojen käyttöä on valvottava.