1. Lihavuuden pelko, jonka seurauksena henkilö ahmii ja sen jälkeen oksentaa
2. Lihavuuden määritelmä: Kehoon on varastoitunut liikaa energiaa, joka aiheuttaa suurentuneet rasvavarastot, joista on terveydellistä haittaa.
3. Hyvä itsetunto
4. Syömishäiriöiden syyt ja ehkäisy
4.1. Syyt
4.1.1. Media
4.1.2. Ulkonäköpaineet
4.1.3. Murrosikä
4.1.4. Ihmissuhteet
4.1.5. Kauneusihanteet
4.2. Ehkäisy
4.2.1. Hyvät ihmissuhteet
4.2.2. Tukiverkko
4.2.3. Oireiden huomaaminen ajoissa
4.2.4. Oikeanlainen valistus ruoasta ja liikunnasta
4.3. Hoito
4.3.1. Läheiset
4.3.2. Terapia
4.3.3. Sairaalahoito
4.3.4. Valistus
4.3.5. Luottamuksellinen vuorovaikutussuhde
4.3.6. Tukiverkko
4.3.7. Aktiviteetit
4.3.8. Lääkitys
5. Bulimia nervosa eli ahmimishäiriö
5.1. Yleisempi kuin anoreksia
5.2. Henkilö voi olla normaalipainoinen
5.3. Moni haluaa salata sairautensa
5.4. 2-3% sairastuu. Yleinen nuorten naisten keskuudessa
5.5. Oksentelu kuluttaa hammakiilletta, ummetus ja muut vatsantoimintahäiriöt, masennus
5.6. Syöminen ja paino hallitsevat ajattelua
5.7. Ahmimisjaksoja vähintään kahdesti viikossa
5.8. Bulimiaa sairastavia hoidetaan yleensä avohoidossa, psykoterapian avulla
6. Ortoreksia
6.1. Kuvaus
6.1.1. Pakkomielteinen terveellisen ruoan syöminen.
6.1.2. Ruoka-aineiden jako hyviin ja huonoihin.
6.1.3. Käytetään yleensä paljon aikaa aterioiden suunnitteluun ja sopivien ruoka-aineiden hankintaan.
6.2. Seuraukset
6.2.1. Ei välttämättä johda fysiologisiin terveysongelmiin, sillä energiansaanti on yleensä tarpeellinen ja ravinto terveellistä.
6.2.2. Sairaus voi myöhemmin muuttua vakavammaksi syömishäiriöksi kuten anoreksiaksi.
6.2.3. Ruokavalio voi tulla yksipuoliseksi.
6.2.3.1. Suojaravintoaineiden puutostilat.
6.2.4. Ruuan jatkuva ajattelu ja terveellisyyden liiallinen tavoittelu voi myös ahdistaa tai johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen.
6.3. Yleisyys
6.3.1. Ortoreksian yleisyyttä ei tiedetä, mutta todennäköisesti yleisempää kuin anoreksia tai bulimia.
6.4. Hoito
6.4.1. Helppohoitoisempi kuin muut syömishäiriöt, ja siitä voi parantua pelkästään itsetutkiskelulla tai juttelemalla asioista jonkun kanssa.
6.4.1.1. Oireiden pahentuessa jopa anoreksiaan saakka, sairastunut tarvitsee ravitsemusterapiaa.
7. Painonhallinta
7.1. Lihavuuden riskit:
7.1.1. Verenpaineen nousu
7.1.2. Metabolinen oireyhtymä
7.1.3. Diapethes
7.1.4. Sydän- ja verisuonitaudit
7.1.5. Syöpäriski nousee
7.1.6. Tuki- ja liikuntaelin sairaudet
7.1.7. Nivelvaivat
7.1.8. Krooniset taudit
7.2. Lihavuuden mittarit
7.2.1. Painoindeksi BMI
7.2.2. vyötärön ympärysmitta
7.2.3. pituus-painokäyrät iän mukaan