1. Kierrätys
1.1. Mineraalien rikastukseen ja jalostamiseen tarvitaan paljon energiaa
1.2. neitseellisen raaka-aineen hinnan kallistuminen on edistänyt jätteen kierrätystä
1.2.1. energia
1.2.1.1. yhdyskuntajäte
1.2.2. aineiden talteenotto
1.2.2.1. Kalliimpia jalometalleja kierrätetään suhteellisen paljon (kultaa,hopeaa,platinaa)
1.2.2.2. n. 80% louhitusta kuparista on edelleen käytössä.
1.2.3. uusiokäyttö
2. Metsätalous
2.1. Metsän taloudellista käyttöä ja hoitoa
2.1.1. Taimien istutus hakkuun jälkeen
2.1.2. Tuholaisten torjunta
2.1.3. kestävä uudistaminen
2.2. Aineellisia ja aineettomia luonnonvaroja
2.2.1. Virkistyalueet
2.2.1.1. Pyhä-Häkki
2.2.2. Polttopuuta
2.2.2.1. Vaarin halkopino
2.2.2.2. Energiantuotanto
2.2.2.3. biomassa
2.2.3. Geenivarasto
2.2.3.1. Esim. tulevaisuuden lääkekasvit
2.2.4. Teollisuuden raaka-aineeksi
2.2.4.1. Paperiteollisuus
2.2.4.2. Huonekalut
2.3. Metsätalous eri alueilla
2.3.1. Tropiikin metsät
2.3.1.1. Kattavat puolet maailman metsävaroista
2.3.1.1.1. "Maailman keuhkot"
2.3.1.2. Hakkaaminen ja polttaminen vähentää biodiversiteettiä
2.3.1.2.1. s.72 ja 73 kartat
2.3.1.2.2. Google maps
2.3.2. Taiga (Pohjoinen havumetsävyöhyke)
2.3.2.1. Taloudellisesti merkittävimmät metsät
2.4. Suomi
2.4.1. Metsät peittävät 75 % maapinta-alasta
2.4.1.1. Euroopan metsäisin maa
2.4.2. Kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen
2.4.2.1. Yleisin laji mänty
2.4.3. 4,5 ha metsää/hlö
2.4.4. taiga-aluetta
3. Kaivostoiminta
3.1. Louhittavia aineita kutsutaan kaivannaisiksi
3.1.1. Stragiset kaivannaiset ovat harvinaisia kallioperän aineksia, joiden esiintymät sijaitsevat epätasaisesti ympäri maailmaa --> tärkeitä maailmankaupassa
3.1.2. Maasta voidaan hyödyntää mm. hiekkaa ja timantteja
3.2. Louhintaa voidaan suorittaa avolouhoksissa tai kaivoskuiluja hyödyntämällä
3.3. Kaivoksesta saatava malmi rikastetaan, jonka jälkeen siitä jatkojalostetaan metalli
3.4. Kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa mm. kuinka paljon haluttua ainetta esiintymässä on
3.4.1. Rautamalmiesiintymässä rautapitoisuuden tulee olla väh. 25%
3.4.2. Kuparimalmin metallipitoisuudeksi riittää alle 0,5%
3.4.3. Käytettävissä oleva pääoma ja työvoima vaikuttavat kaivoksen kannattavuuteen
3.4.4. Esiintymän maantieteellinen sijainti, koko ja louhintasyvyys vaikuttavat kaivostoiminnan kannattavuuteen
3.4.5. Kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat
3.5. Teollisuusmaiden mineraaliesiintymät ovat ehtymässä ja suurin osa hyvistä esiintymistä sijaitsee nykyään kehitysmaissa
3.5.1. Kehitysmaat myyvät kaivostuotteensa yleensä rikasteina
3.5.2. Kaivostuotteiden maailmanmarkkinahinnan lasku voi aiheuttaa kansantalouskriisin kehitysmaihin, sillä ne vievät vain yhtä kaivostuotetta
3.5.3. Kehitysmaat ostavat kalliita jalostettuja kaivostuotteitaan teollisuusmailta, vaikka ne ovat saattaneet itse tuottaa raaka-aineet
3.6. Kaivannaiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja
3.6.1. Teknologian kehittyessä, kaikkia pienimpiäkin esiintymiä pystytään hyödyntämään
3.7. Louhitaan, jalostetaan ja rikastetaan mineraaleja
3.7.1. Mineraalit rakentuvat yhdestä tai useammasta alkuaineesta
3.7.1.1. Teollisuusmineraaleja ovat mm. kalsiitti ja kaoliniitti