Kulttuurituottaja ja johtamisen osa-alue

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Kulttuurituottaja ja johtamisen osa-alue by Mind Map: Kulttuurituottaja ja johtamisen osa-alue

1. Asiajohtaminen

1.1. Asiajohtaminen on mahdollisesti kulttuurituottajalle(kin) haastavin osa-alue. Asioiden johtaminen jakaantuu eri yksiköihin, yritykseen tai esim. yksittäisten ihmisten kesken. (Talouselämät 2016.

1.2. Esimerkiksi onnistunut tapahtuma on pelkistetysti ajateltuna kokonaisuus erilaisia asioita ja niistä koostuva summa.

1.2.1. Jokaiselle asialle tarvitaan, joka johtaa/valvoo ks. asiaa. Harvemmin kuitenkin yksittäinenkään asia tuotetaan täysin yhden ihmisen voimin. Onnistumiseen tarvitaan esim. omia työkavereita tai muiden yrityksen edustajien osallistumista.

1.2.2. Esimerkiksi yhden kulttuurituottajan työtehtävänä/asiana on tuottaa festivaalin ruokailut kaikille kävijöille (staff ja artisticatering erikseeen). Ks. hekilö tarvitsee kuitenkin asian johtamiseen Eviraa, teknistä tuottajaa, vesipisteistä vastaavaan, ruokamyyjiin ja muihin mahdollisiin kumppaneihin. Oletettavasti myöhemmin myös markkinointiin tai viestintään myös.

1.3. Asia johtamisen tavoite on Heikki Lehtolan mukaan "Saada selkoa sekavuuteen", joka kuvaa mielestäni paljon kulttuurituottajan asiajohtamista. (Lehtola Heikki 2014).

2. Ihmisjohtaminen

2.1. Hyvä ihmisjohtaminen perustuu pitkälti keskusteluun, kuunteluun ja läsnäoloon. Ei niiinkään lukuihin, faktoihin ja tilastoihin esim. taloudesta. (Ilmarinen 2018).

2.2. Kulttuurituotannot ovat usein pieniä henkilöstöryhmiä ja henkilöstön johtaminen on osa jokaisen tuotannon jäsenen tehtävä.

2.2.1. Esimerkiksi henkilöstöjohtaiseen/työhyvinvointiin perustuvia HR-osastoja on harvoissa tuotantoryhmissä.

2.2.1.1. Pois lukien valtion/kuntien tai todella suurien tuotantojen työryhmät.

2.3. Joskus jossain joku (en valitettavasti kertakaikkiaan muista missä/kuka) sanoi: "Yritys voi yhtä hyvin, kuin yrityksen heikoin työntekijä."

2.3.1. Vaikka lause voi olla melko brutaali tai kapeakatseinen, niin lauseessa on myös perää. Kulttuurituotannoissa tuotanto tulee saada valmiiksi, vaikka työryhmässä olisi jonkunlaisia haasteita. Tällöin ihmisjohtamisen tärkeys ja rooli korostuu. Työryhmän tulee olla kykeneväinen omaan työhönsä ja tehtävä esim. rohkeitakin tekoja ilman jatkuvaa pelkoa epäonnistumisesta.

2.3.1.1. Onnistunut tuotanto vaatii jokaisen tekijän heittäytymistä mukaan. Ala on myös intohimo ala ja negaation kautta lähestyvä työntekijä saattaa aiheuttaa tuotannon sisäisiä ongelmia pikaisestikkin.

2.4. Kolmannella sektorilla ihmisjohtaminen korostuu ehkä eniten. Kolmanella sektorilla intohimo korostuu eniten ja mukana on eniten vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, joilla motivaatio on tärkein. Jolloin myös järjestön palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä voi tulla erimielisyyksiä työn motivaatiosta johtuen. (Ruuskanen, Petri & Selander, Kirsikka & Anttila, Timo 2013).

2.5. Myös kulttuurituottajan diversiteetistä kertovassa videossa korostetaan ihmisjohtamista. Yksittäinen kulttuuri tuottaja kohtaa monia rooleja omassa työssään, joko hän itse tekee ks. roolia tai tekee heidän kanssaan työtä. (Mäenpää, Eveliina 2015).

2.6. Petri Koposen puheen mukaan Esa Saarisen johtamisessa tärkeintä on johtamisessa on ihmiset ja ihmisyys.

2.6.1. Tärkeintä on hyvinvoivat ihmiset, jotka ovat täysillä mukana ja rohkeita poistumaan "häkeistään". Jokaisen ihmisen on voitava kukoistaa ja uskottava ihmiseen, joka on ihmislähtöisen johtamisen perusta. (Koponen Petri, 2013).

3. Strateginen johtaminen: Tuotannon isojen linjojen johtamisesta, päättämistä ja vahtimista. Esimerkiksi vuositavoitteet, brändi tai jonkun osa-alueen suunnitelman johtaminen.

4. Operatiivinen johtaminen: Päivittäisellä tasolla tapahtuvaa johtamisesta eri osa-alueilla.

5. Henkilöstöjohtaminen: Koko organisaation henkilöstön johtamista. Työtehtävien ja tavoitteiden jakamista, sekä esim. työhyvinvoinnista huolehtiminen.

6. Oman toiminnan johtaminen: Yksittäisen kulttuurituottajan ydin.

6.1. Omaa ajanhallintaa, työtehtävien ja projektien vahvistamista, aikatauluttamista, priorisointia. Esimerkiksi todo-listat, ajanhallintakaaviot ja muistioita jne.